🏆Taitaja finaali
Kun astuin Tuusulan urheilukeskuksen ovista sisään, tunsin saman pienen sähköisen värähdyksen kuin yli kymmenen vuotta sitten, kun itse kilpailin Taitajassa. Se oli outo, lämmin ja vähän nostalginen tunne — kuin olisi palannut paikkaan, jonka luuli jättäneensä taakseen, mutta joka olikin odottanut kärsivällisesti oven raossa.
Tällä kertaa en tullut kilpailijana, vaan Omnian kutsumana tarkastuslautakunnan jäsenenä. Rooli oli toinen, mutta tunnelma tuttu. Ja samalla kaikki oli muuttunut.
🔄 Paluu menneeseen
Muistan edelleen kirkkaasti Tampereen ja Lahden kisapäivät vuosilta 2013 ja 2014.
Osallistuin silloin yrittäjyyden sekä asiakaspalvelun ja myynnin lajeihin — ja jos niitä pitäisi kuvailla suurelle yleisölle, sanoisin, että ne olivat kuin Diilin tehtävät, mutta ilman televisiokameroita ja dramaattisia leikkauksia.
Yrittäjyys oli joukkuepeliä, myynti yksilösuoritusta. Molemmissa piti olla nopea, kekseliäs ja rohkea.
Ne päivät opettivat minulle enemmän kuin yksikään oppikirja.
🏟️ Tuusula 2026 — eri mittaluokka
Kun saavuin Tuusulaan, tajusin heti, että nyt liikutaan aivan eri kokoluokassa kuin silloin, kun itse kilpailin.
Urheilukeskus oli täynnä:
- kilpailulajeja
- yhteistyökumppaneita
- viranomaisia
- ja ennen kaikkea nuoria, jotka olivat täynnä samaa jännitystä, jota itse tunsin aikanaan
Ainoa pieni särö oli se, että oma työnantajani, Rajavartiolaitos, oli ilmoittanut osallistuvansa — mutta en nähnyt paikalla ainuttakaan edustajaa. Ehkä budjetti ei antanut myöten, ehkä suunnitelmat muuttuivat. Tai ehkä valtionhallinto vain ajatteli, että koska minä olin paikalla, niin teknisesti Rajavartiolaitos oli edustettuna ilman lisäkuluja.
Siinä mielessä nerokasta, myönnetään.
Olin kuitenkin itse yrittänyt tuoda esiin tapahtuman rekrytointiarvoa. Olisin mielelläni kertonut nuorille, miten rajavartijan koulutuspolku toimii ja millainen pääsykoemenettely on.
Mutta ehkä se jää ensi vuoteen.
T että näkee oikean ihmisen tekemässä oikeaa työtä — ja pääsee juttelemaan hänen kanssaan.
🌟 Mitä haluan sinun muistavan?
Jos tästä tekstistä jää mieleesi vain yksi asia, olkoon se tämä:
Taitaja pitää kokea paikan päällä.
Ei siksi, että minä sanon niin, vaan siksi, että uskon vilpittömästi sen yllättävän sinut — laajuudellaan, energiallaan ja sillä, miten paljon se kertoo suomalaisesta osaamisesta.
Mene ensi vuoden finaaleihin.
Kävele tapahtuman läpi.
Pysähdy katsomaan, kuuntelemaan, kysymään.
Uskon, että tulet ulos sieltä aivan eri ajatuksin kuin menit sisään, varsinkin siihen jos olet aiemmin suhtautunut kriittisesti amista kohtaan.